On medioita, joissa tykätään ja
on medioita, joita
rakastetaan.

Somessa selaaminen on pinnallista ja nopeaa, peukuttaminen on harvoin oikeasti merkityksellistä. Kotimaisen uutismedian parissa vietetään aikaa ajatuksella, sisältöön luotetaan ja taustoihin syvennytään. Tästä hyötyy myös mainostaja.

“Huomiosta ei tarvitse taistella, kun valitset oikean mediaympäristön”

Kun lukija on uppoutunut sisältöön, hän ei sulje mainontaa pois, vaan päinvastoin: keskittyminen voi tehdä mainoksista entistä vaikuttavampia. Juuri tällaisia tilanteita syntyy kotimaisen uutismedian parissa.

Iiris Lehtola

Digital Director, Kärkimedia

Tärkeistä uutisista ei pysy ajan tasalla somen avulla

Kärkimedian maaliskuussa toteuttaman kyselyn mukaan kolmannes Kärkimedia-lehtien lukijoista pitää somea itselleen tärkeänä uutiskanavana. Silti vain 13 prosenttia kokee pysyvänsä ajan tasalla tärkeistä uutisista seuraamalla yksinomaan sosiaalista mediaa.

Valeuutisten leviäminen huolestuttaa

Suhde sosiaalisen median kanaviin ei ole ongelmaton. Kotimainen media -tutkimuksen vastaajista 86 prosenttia on huolissaan valeuutisten leviämisestä sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavia käytetään tutkimuksen vastaajakunnassa varsin aktiivisesti (85 %), jopa enemmän kuin väestössä keskimäärin.

Alle puolet väestöstä suhtautuu mainontaan sosiaalisessa mediassa myönteisesti, tämä koskee myös sosiaalisen median aktiivikäyttäjiä. Televisiossa tai lehtien nettisivuilla olevaan mainontaan suhtautuu positiivisesti yli puolet väestöstä, painetuissa sanomalehdissä 77 prosenttia.

Kotimaisen median osuus mainoseuroista mediamarkkinoilla on kutistunut

Ulkomaiset sosiaalisen median ja hakukonemainonnan jätit ottivat 37 prosentin osuuden koko suomalaisesta mediamarkkinasta vuonna 2024. Muutos viidessä vuodessa on ollut merkittävä. Vuonna 2019 muiden medioiden osuus mainosmarkkinasta oli 80 prosenttia, nyt 63 prosenttia.

Suomessa panostus mainontaan ei ole käytännössä juurikaan kasvanut, toisin kuin muilla markkinoilla Euroopassa ja muualla maailmassa. Mediamainontaan vuonna 2024 käytettiin 1 302 miljoonaa euroa, viisi vuotta aiemmin 1 259 miljoonaa. Sosiaalisen median osuus viime vuonna näistä investoinneista oli 240 miljoonaa, haun 243 miljoonaa. Vastaavasti kotimaisiin sanomalehtiin panostettiin 257 miljoonaa eli noin puolet sosiaalisen median ja haun mainoseuroista.

Ulkomaisten toimijoiden osuudet Suomen digitaalisesta mediamarkkinasta kasvavat räjähdysmäisesti

Tarkasteltaessa puhtaasti digitaalista mainontaa, on tilanne vielä raadollisempi. Ulkomaiset jätit hallitsevat mainospanostuksissa 68 prosentin osuudella suomalaista digimediamarkkinaa. Sosiaaliseen mediaan ja hakukonemainontaan käytettiin viime vuonna 483 miljoonaa euroa, kotimaiseen digimediaan 232 miljoonaa euroa koko verkkomainonnan 715 miljoonasta. Vaikka panostukset kotimaiseen digimediaan ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana 14 prosenttia, on kansainvälisten toimijoiden kasvuvauhti ollut 88 prosenttia.

Sosiaalisen median ja haun keskittyminen muutamalle suurelle ulkomaiselle toimijalle tuo oman ulottuvuutensa osuuksien suuriin muutoksiin. Vastaavasti esimerkiksi panostus kotimaisiin sanomalehtiin jakaantuu usealle suomalaiselle mediatalolle ja suurelle määrälle alueellisia ja paikallisia lehtiä. Mainostuloilla on olennainen rooli tilaustuottojen rinnalla korkeatasoisen kotimaisen journalismin tuottamisessa.

Onneksi meillä on kotimainen media

“Kotimaisen median puolustaminen ei tapahdu vain yksittäisillä kampanjoilla”

Katri Viippola

Toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto

“Kun mainonnan investoinnit jäävät Suomeen, varmistetaan mediataloissa jatkossakin laadukas journalismi ja työpaikat”

Juuso Liljeroos

Toimitusjohtaja, Kärkimedia

“Investoinnit kotimaiseen mediaan edistävät yritysten ja yhteiskuntamme hyvinvointia”

Sirpa Kirjonen

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Uutismedian liitto

“Suomalaisten mielestä luotettavuus on uutismedian tärkein ominaisuus”

Kati Mélart

Brändijohtaja, Kärkimedia

“Suomalaisten arvot ja mainostajien mediavalinnat eivät kohtaa”

Minna Haapala

Insight and Planning Director, Kärkimedia

Sanomalehti (painettu tai digitaalinen) on Suomen luotettavin media

Kotimainen media on meille suomalaisille tärkeä ja merkityksellinen

Kotimaisen median merkitys on tutkittu: 78 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä sitä, että media, jonka parissa viettää aikaa on kotimainen. Jopa 94 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä sitä, että meillä on kotimainen uutismedia, joka toimii sananvapauden ja demokratian puolesta. Median kotimaisuuden merkitys korostuu vanhemmilla ikäluokilla ja etenkin naisilla, mutta myös esimerkiksi nuorista, alle 35-vuotiaista miehistä sitä pitää tärkeänä reilusti yli puolet.

Kotimaiseen sanomalehtimediaan luotetaan

Sanomalehdistöllä koetaan olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tärkeimmät syyt sanomalehden tilaamiselle ovatkin juuri kotimaisuus ja luotettavuus, paikallisuus sekä ajantasaisuus ja syventävä tieto.

Kotimaisuus yhdistyy korkeatasoiseen journalismiin

Kotimainen sanomalehti on lukijoille paljon enemmän kuin pelkkä uutisten lähde – se merkitsee luotettavuutta, kulttuurista sidettä, perinteitä. Luotettavuus tekee sanomalehdestä ensisijaisen lähteen merkittävien uutisten seuraamiseen. Sanomalehtiä pidetään medioina, jotka tarjoavat tarkistettua, faktoihin perustuvaa, todenperäistä tietoa. Kotimaisuuteen liittyy vahva odotus luotettavasta, korkeatasoisesta journalismista ja puolueettomasta uutisoinnista.

Paikallinen sanomalehti vahvistaa alueellista identiteettiä

Sanomalehtien journalismi tarkastelee aiheita suomalaisesta näkökulmasta, se heijastaa paikallista kulttuuria ja arvoja. Paikallinen kieli koetaan tärkeänä osana lukukokemusta ja yhteytenä suomalaiseen identiteettiin. Äidinkieli tuo kielellistä ja kulttuurista syvyyttä, jota lukijat arvostavat.

Sanomalehdillä on tärkeä tehtävä tuoda esille paikallisia asioita, päätöksentekoa ja tapahtumia, jotka eivät aina saa tilaa valtakunnallisissa medioissa. Paikallinen sanomalehti vahvistaa alueellista identiteettiä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sanomalehti on myös tapa säilyttää yhteys omaan kotiseutuun.

Sanomalehden journalismi tuo uusia näkökulmia

Lukijat odottavat sanomalehdeltään syventävää tietoa, joka tarjoaa laajan ja kattavan kuvan sekä analyysiä uutisten taustasta, ei vain nopeaa otsikkotason raportointia. Näin sanomalehti tukee kriittistä ajattelua ja antaa syvempää ymmärrystä eri aiheista, mikä auttaa lukijoita ymmärtämään maailman tapahtumia paremmin. Sanomalehden journalismi tuo uusia näkökulmia ja haastaa ajattelua, mitä lukijat pitävät arvokkaana osana lukukokemusta. Tieto tarjoaa mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja auttaa hahmottamaan maailman tapahtumien vaikutuksia omaan arkeen.

Moni arvostaa lehdissä olevia pidempiä, syventäviä artikkeleita kulttuurista, historiasta ja ajankohtaisista ilmiöistä. Näitä pidetään yleissivistävinä ja monipuolisina sisältöinä, jotka laajentavat lukijan tietopohjaa ja ehkäpä maailmankuvaakin.

Suomalaisille tärkeät asiat kerrotaan ja uutiset taustoitetaan sanomalehdissä

Median luotettavuus tukee myös mainonnan uskottavuutta. Uutismedia on mainostajalle turvallinen mediaympäristö.

3,6 miljoonaa suomalaista pitää sanomalehtiä luotettavina

Kansallisen mediatutkimuksen (2024) mukaan 85 prosenttia suomalaisista pitää sanomalehtiä luotettavina. Luotettavuus on uutismedian tärkein ominaisuus. Sanomalehti on luotettavin myös IRO Researchin Tuhat suomalaista-tutkimuksen (8/2024) mukaan. Uutismediaa pidetään myös asiantuntevana ja laadukkaana sekä riippumattomana. Riippumattomuuden merkitys on suomalaisten mielissä kasvanut viime aikoina.

Oman alueen sanomalehti on merkityksellinen

75% suomalaisista pitää sanomalehteä itselleen tärkeänä. Oman paikkakunnan asiat ja tapahtumat ovat vuodesta toiseen kärjessä suomalaisten kiinnostuksen kohteissa. Jopa 92 prosentille väestöstä sanomalehti on väylä saada tietoa paikallisista asioista ja tapahtumista. 68 prosenttia on myös sitä mieltä, että paikallisten toimijoiden mainonta on sopivassa ympäristössä juurikin sanomalehdessä.

Mainonta uutismediassa on tehokasta

Suomalaiset seuraavat sanomalehtimainontaa aktiivisesti; 2 500 000 suomalaista kokee saavansa sanomalehdistä ideoita lähteä ostoksille tai tapahtumiin sekä tietoa ostopaikan valintaan ja oston tueksi. Mainonnan huomioarvot ovat korkealla tasolla painetussa lehdessä (72%), mainokset myös luetaan huolella. Mainontaan suhtaudutaan myönteisimmin painetussa lehdessä. Kansallisen mediatutkimuksen tulosten perusteella 77 prosenttia väestöstä suhtautuu mainontaan sanomalehdissä myönteisesti.

Sanomalehtien digitaalisen mainonnan mediahuomioarvo on 61,4%, keskimäärin 7% enemmän nähtyä mainontaa kuin muilla verkkomedioilla. Mainonta uutismediassa myös muistetaan paremmin.

Yksi kumppani, 32 lehteä – tavoita 3,8 miljoonaa suomalaista viikossa

Kärkimedia on markkina-alueidensa suurimpien sanomalehtien yhdessä omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio.

Kärkimedian tehtävä on myydä, markkinoida ja kehittää koko sanomalehtimediaa.

Kärkimedia tarjoaa asiakkaalleen keskitetyn ja kustannustehokkaan tavan ostaa yhden tahon kautta valtakunnallinen tai osavaltakunnallinen sanomalehtimediakampanja monikanavaisesti.

Viikoittain Kärkimedia tavoittaa 3,8 miljoonaa suomalaista ja päivittäin yli 2,1 miljoonaa suomalaista lukee Kärkimedian lehtiä joko painettuna tai digitaalisesti. Kärkimedia tavoittaa kuluttajat valtakunnallisesti sekä paikallisesti parhaiten – niin pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissakin.

Kärkimedian sanomalehdet tarjoavat nopean ja vaikuttavan tavan saada viesti perille, vaikka jo seuraavana päivänä koko valtakuntaan tai valituille alueille. Kun mainostajalla on sanottavaa ja kohderyhmä halutaan tavoittaa tehokkaasti, on Kärkimedia paras ratkaisu.

Mainostaja! Mainostilakin on viesti.

Mainosalustan valinnalla on merkitystä.

Mainostamalla kotimaisessa uutismediassa viestit asiakkaillesi, että arvostat suomalaista työtä, luotettavaa ja riippumatonta uutistuotantoa ja journalismia.