Sanomalehti (painettu tai digitaalinen) on Suomen luotettavin media

Alle puolet väestöstä suhtautuu mainontaan sosiaalisessa mediassa myönteisesti
Kotimainen media -tutkimuksessa (2024) selvitettiin sosiaalisen median käyttöä ja asenteita sitä kohtaan. Sosiaalisen median kanavia käytetään vastaajakunnassa varsin aktiivisesti (85 %), jopa enemmän kuin väestössä keskimäärin.
Suhde sosiaalisen median kanaviin ei kuitenkaan ole ongelmaton. Kotimainen media -tutkimuksen vastaajista 86 prosenttia on huolissaan valeuutisten leviämisestä sosiaalisessa mediassa. Kahta kolmesta vastaajasta haittaa, jos kaikki sosiaalisessa mediassa oleva tieto ei ole täysin totta, vaikka sisältöjä pidetäänkin ensi sijassa viihteellisinä.
Pieni joukko (13 %) kokee pysyvänsä ajan tasalla tärkeistä uutisista seuraamalla pelkästään sosiaalista mediaa. Tässä joukossa korostuu nuorin ikäryhmä ja vähiten koulutetut.
Toisin kuin voisi ajatella, vain viidennes kokee itsensä osaksi globaalia yhteisöä sosiaalisen median kautta. Tämä toki voimakkaampi kokemus alle 35-vuotiailla, mutta heistäkin selkeästi alle puolet kokee kuuluvansa kansainväliseen yhteisöön.
Vaikuttajien julkaisuja seuraa aktiivisesti 16 prosenttia, mutta vain viisi prosenttia pitää vaikuttajien mielipidettä tärkeämpänä kuin mitä asioista sanotaan uutismediassa.
Alle puolet väestöstä suhtautuu mainontaan sosiaalisessa mediassa myönteisesti, tämä koskee myös sosiaalisen median aktiivikäyttäjiä. Televisiossa tai lehtien nettisivuilla olevaan mainontaan suhtautuu positiivisesti yli puolet väestöstä, painetuissa sanomalehdissä 77 prosenttia.
Mainonta uutismediassa jää paremmin mieleen
Sanomalehtiä pitää luotettavana 77 prosenttia suomalaisista, Googlea viisi prosenttia ja sosiaalista mediaa kolme prosenttia. Luotettavuus on suomalaisten mielestä uutismedian tärkein ominaisuus ja tähän kotimainen uutismedia pyrkii vastaamaan.
Kansallisen mediatutkimuksen (2024) mukaan eri sosiaalisen median palveluita seuraa viikoittain 73 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista. Suosituimman sosiaalisen median palvelun Facebookin käyttäjiä on viikossa 60 prosenttia, kun taas paljon huomiota saaneen TikTokin käyttäjiä 16 prosenttia. Kaiken sosiaalisen median kokonaiskäyttäjämäärä on viikossa 3 139 000, vertailuna pelkästään Kärkimedia-lehtien digilukijoita viikossa 3 043 000.
Tavoittavuudella on mainonnan toimivuuden kannalta toki suuri merkitys, mutta aivan olennaista on myös mediaympäristö, jossa brändin viesti tuodaan kuluttajille. Viestin tuojalla, medialla tai brändillä, on mainonnan vaikuttavuuteen selkeästi suurempi voima kuin viestin sisällöllä tai kampanjan budjetilla. Viestin tuoja kertoo kuluttajalle, kuinka luotettava viesti on, kannattaako sen mukaan toimia vai voiko viestin vain ohittaa.
Mediakontekstilla on suuri merkitys mainonnan vaikuttavuuteen. Mediaympäristö, jossa asiakas keskittyy ja syventyy mediaan, lisää ostoaietta ja parantaa brändimielikuvaa. Uutismediaa luetaan ”aktiivisena toimijana” sisältöön perehtyen. Tämä auttaa mainontaa pysymään paremmin muistissa ja sitä kautta rakentaa voimakkaammin brändiä.
Lähteet:
Kotimainen media -tutkimus 2024, Kansallinen mediatutkimus 2024
Steinheide meta-analyysi käyttäytymistieteen tutkimuksista 01/2024
Tuhat Suomalaista 8/2024, Uutismedian liitto/IRO Research