Mainostaja!
Suomalainen
arvostaa
kotimaista mediaa.

Suomen lippu ja kännykkä

Kotimainen media on meille suomalaisille tärkeä ja merkityksellinen

Kotimaisen median merkitys on tutkittu: 78 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä sitä, että media, jonka parissa viettää aikaa on kotimainen. Jopa 94 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä sitä, että meillä on kotimainen uutismedia, joka toimii sananvapauden ja demokratian puolesta. Median kotimaisuuden merkitys korostuu vanhemmilla ikäluokilla ja etenkin naisilla, mutta myös esimerkiksi nuorista, alle 35-vuotiaista miehistä sitä pitää tärkeänä reilusti yli puolet.

Minna Haapala

“Suomalaisten arvot ja mainostajien mediavalinnat eivät kohtaa”

Minna Haapala

Insight and Planning Director, Kärkimedia

Kotimaiseen sanomalehtimediaan luotetaan

Sanomalehdistöllä koetaan olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tärkeimmät syyt sanomalehden tilaamiselle ovatkin juuri kotimaisuus ja luotettavuus, paikallisuus sekä ajantasaisuus ja syventävä tieto.

Nainen selaa kännykkää

Kotimaisuus yhdistyy korkeatasoiseen journalismiin

Kotimainen sanomalehti on lukijoille paljon enemmän kuin pelkkä uutisten lähde – se merkitsee luotettavuutta, kulttuurista sidettä, perinteitä. Luotettavuus tekee sanomalehdestä ensisijaisen lähteen merkittävien uutisten seuraamiseen. Sanomalehtiä pidetään medioina, jotka tarjoavat tarkistettua, faktoihin perustuvaa, todenperäistä tietoa. Kotimaisuuteen liittyy vahva odotus luotettavasta, korkeatasoisesta journalismista ja puolueettomasta uutisoinnista.

Miehet ulkona

Paikallinen sanomalehti vahvistaa alueellista identiteettiä

Sanomalehtien journalismi tarkastelee aiheita suomalaisesta näkökulmasta, se heijastaa paikallista kulttuuria ja arvoja. Paikallinen kieli koetaan tärkeänä osana lukukokemusta ja yhteytenä suomalaiseen identiteettiin. Äidinkieli tuo kielellistä ja kulttuurista syvyyttä, jota lukijat arvostavat.

Sanomalehdillä on tärkeä tehtävä tuoda esille paikallisia asioita, päätöksentekoa ja tapahtumia, jotka eivät aina saa tilaa valtakunnallisissa medioissa. Paikallinen sanomalehti vahvistaa alueellista identiteettiä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sanomalehti on myös tapa säilyttää yhteys omaan kotiseutuun.

Sanomalehdet

Sanomalehden journalismi tuo uusia näkökulmia

Lukijat odottavat sanomalehdeltään syventävää tietoa, joka tarjoaa laajan ja kattavan kuvan sekä analyysiä uutisten taustasta, ei vain nopeaa otsikkotason raportointia. Näin sanomalehti tukee kriittistä ajattelua ja antaa syvempää ymmärrystä eri aiheista, mikä auttaa lukijoita ymmärtämään maailman tapahtumia paremmin. Sanomalehden journalismi tuo uusia näkökulmia ja haastaa ajattelua, mitä lukijat pitävät arvokkaana osana lukukokemusta. Tieto tarjoaa mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja auttaa hahmottamaan maailman tapahtumien vaikutuksia omaan arkeen.

Moni arvostaa lehdissä olevia pidempiä, syventäviä artikkeleita kulttuurista, historiasta ja ajankohtaisista ilmiöistä. Näitä pidetään yleissivistävinä ja monipuolisina sisältöinä, jotka laajentavat lukijan tietopohjaa ja ehkäpä maailmankuvaakin.

Kotimaisen median osuus mainoseuroista mediamarkkinoilla on kutistunut

Suhdeluku 18/82 ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden välillä mediamarkkinoilla on muuttunut viidessä vuodessa lukuun 35/65. Mediamarkkina kokonaisuutena ei ole juurikaan kasvanut tuossa ajassa, väliin on mahtunut myös alavireisiä vuosia.

Viimeisimpien lukujen valossa sosiaalisen median ja hakukonemainonnan osuudet ovat kasvaneet entisestään. Kantar Median ja IAB Finlandin toteuttamassa mainonnan määrä Q3/2024 mittauksessa panostukset sosiaalisen median mainontaan olivat 21% ja hakumainontaan 23%, yhteensä 44% koko mediakakusta, kun ne edellisen vuoden vastaavana ajankohtana olivat 42%.

Kuluneen vuoden kolmannen kvartaalin mainospanostuksista 128 500 000 € katosi Suomesta Metalle ja Googlelle.

Vuonna 2018 mediamainontaan käytettiin 1 246 miljoonaa euroa, tästä 18 prosenttia eli 224 miljoonaa euroa panostettiin sosiaaliseen mediaan ja hakumainontaan. Vuonna 2023 mediamainontaan käytettiin kaiken kaikkiaan 1 336 miljoonaa euroa. Tästä 35 prosenttia eli 468 miljoonaa euroa käytettiin sosiaaliseen mediaan ja hakumainontaan.

Kotimaisten sanomalehtien osuus mainoseuroista on pienentynyt vuosina 2018–2022. Mediatoimisto Dagmarin tekemän mallinnusten meta-analyysin mukaan tällä viiden vuoden ajanjaksolla sanomalehtimainonnan tuottaman lisämyynnin osuus on ollut 7,2 prosenttia, kun taas hakukonemainonnan tuottaman lisämyynnin osuus on ollut 3,9 prosenttia ja Metan 3,5 prosenttia. Mainonta sanomalehdissä on myös tuottanut toiseksi eniten verkkosivuliikennettä hakukonemainonnan jälkeen.

Suomalaisille tärkeät asiat kerrotaan ja uutiset taustoitetaan sanomalehdissä

Median luotettavuus tukee myös mainonnan uskottavuutta. Uutismedia on mainostajalle turvallinen mediaympäristö.

3,6 miljoonaa suomalaista pitää sanomalehtiä luotettavina

Kansallisen mediatutkimuksen (2024) mukaan 85 prosenttia suomalaisista pitää sanomalehtiä luotettavina. Luotettavuus on uutismedian tärkein ominaisuus. Sanomalehti on luotettavin myös IRO Researchin Tuhat suomalaista-tutkimuksen (8/2024) mukaan. Uutismediaa pidetään myös asiantuntevana ja laadukkaana sekä riippumattomana. Riippumattomuuden merkitys on suomalaisten mielissä kasvanut viime aikoina.

Oman alueen sanomalehti on merkityksellinen

75% suomalaisista pitää sanomalehteä itselleen tärkeänä. Oman paikkakunnan asiat ja tapahtumat ovat vuodesta toiseen kärjessä suomalaisten kiinnostuksen kohteissa. Jopa 92 prosentille väestöstä sanomalehti on väylä saada tietoa paikallisista asioista ja tapahtumista. 68 prosenttia on myös sitä mieltä, että paikallisten toimijoiden mainonta on sopivassa ympäristössä juurikin sanomalehdessä.

Mainonta uutismediassa on tehokasta

Suomalaiset seuraavat sanomalehtimainontaa aktiivisesti; 2 500 000 suomalaista kokee saavansa sanomalehdistä ideoita lähteä ostoksille tai tapahtumiin sekä tietoa ostopaikan valintaan ja oston tueksi. Mainonnan huomioarvot ovat korkealla tasolla painetussa lehdessä (72%), mainokset myös luetaan huolella. Mainontaan suhtaudutaan myönteisimmin painetussa lehdessä. Kansallisen mediatutkimuksen tulosten perusteella 77 prosenttia väestöstä suhtautuu mainontaan sanomalehdissä myönteisesti.

Sanomalehtien digitaalisen mainonnan mediahuomioarvo on 61,4%, keskimäärin 7% enemmän nähtyä mainontaa kuin muilla verkkomedioilla. Mainonta uutismediassa myös muistetaan paremmin.

Ulkomaisten toimijoiden osuudet Suomen digitaalisesta mediamarkkinasta kasvavat räjähdysmäisesti

Puhtaasti digitaalisessa mainonnassa kansainväliset jätit vievät jo leijonanosan kaikista mediapanostuksista. Sosiaaliseen mediaan ja hakukonemainontaan käytettiin 458 miljoonaa euroa vuonna 2022. Summa on 65 prosenttia koko verkkomainonnan määrästä. Kasvutahti on ollut räjähdysmäinen.

Vuodesta 2017 ulkomaiset toimijat ovat kasvattaneet osuuksiaan suomalaisesta mediarahasta peräti 152 prosenttia. Kotimaisten toimijoiden hyvä kasvuvauhti kalpenee tämän rinnalla, niissä kasvu on ollut 28 prosenttia. Vuonna 2022 Suomessa yritykset panostivat sosiaalisen median mainontaan ja hakukonemainontaan jopa 2,5-kertaisen määrän verrattuna vuoteen 2017. Muutos viidessä vuodessa on radikaali.

Digimainonnan ja -markkinoinnin yhteisö IAB Finland on tutkinut ohjelmallisen ostamisen tilannetta ja näkymiä Suomessa lokakuussa 2023. Tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia mainostajista pitää kotimaisiin julkaisijoihin/toimijoihin panostamista tärkeänä tekijänä ohjelmallisessa ostamisessa tai digimainonnassa ylipäätään. Mediatoimistoistakin vain 26 prosenttia nosti kotimaiset julkaisijat vastuullisuuden tärkeimpien osa-alueiden joukkoon.

Keskustelu digitaalisen mainonnan vastuullisuudesta on vasta alkanut.

Jokainen mainostilan ostaja voi ostopäätöksellään edistää tai heikentää edustamansa yrityksen vastuullisuutta.

Suomalaisen Työn Liitto
Suomen Journalistiliitto
Uutismedian liitto

Onneksi meillä on kotimainen media

Katri Viippola

“Kotimaisen median puolustaminen ei tapahdu vain yksittäisillä kampanjoilla”

Katri Viippola
Toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto
Hanne Aho

“Jokainen mainoseuro suomalaiselle medialle on euro kansalaisen tiedon­saannille”

Hanne Aho
Puheenjohtaja, Suomen Journalistiliitto
Sirpa Kirjonen

“Investoinnit kotimaiseen mediaan edistävät yritysten ja yhteis­kuntamme hyvinvointia”

Sirpa Kirjonen
Markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Uutismedian liitto

“Kun mainonnan investoinnit jäävät Suomeen, varmistetaan mediataloissa jatkossakin laadukas journalismi ja työpaikat”

Juuso Liljeroos

Toimitusjohtaja, Kärkimedia

Kati Mélart

“Suomalaisten mielestä luotettavuus on uutismedian tärkein ominaisuus”

Kati Mélart

Brändijohtaja, Kärkimedia

Logot
Kärkimedia kartta

Kärkimedia = 32 markkina-alueidensa suurinta sanomalehteä.

Kärkimedia on markkina-alueidensa suurimpien sanomalehtien yhdessä omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio.

Kärkimedian tehtävä on myydä, markkinoida ja kehittää koko sanomalehtimediaa.

Kärkimedia tarjoaa asiakkaalleen keskitetyn ja kustannustehokkaan tavan ostaa yhden tahon kautta valtakunnallinen tai osavaltakunnallinen sanomalehtimediakampanja monikanavaisesti.

Päivittäin kolme miljoonaa suomalaista lukee Kärkimedian sanomalehtiä joko painettuna tai digitaalisesti. Kärkimedia tavoittaa kuluttajat valtakunnallisesti sekä paikallisesti parhaiten – niin pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissakin.

Liitutaulu

Mainostaja! Mainostilakin on viesti.

Mainosalustan valinnalla on merkitystä.

Mainostamalla kotimaisessa uutismediassa viestit asiakkaillesi, että arvostat suomalaista työtä, luotettavaa ja riippumatonta uutistuotantoa ja journalismia.

Pidä brändisi kotimaisen median puolella

Kotimainen media -kampanjamainokset

Tehdään yhdessä vastuullista mainontaa.
Ollaan yhteyksissä!

Löydät meidät täältä